Juuso Aromaa
Hyvinkäällä on mukavaa pyöräillä. Laaja, laadukas ja talvisin kohtuullisen hyvin aurattu kevyen liikenteen väyläverkosto kattaa koko kaupungin. Koska Hyvinkää on rakennettu järkevän tiiviisti eikä pitkin peltoja ripotellen, on kaikista kaupunginosista helppoa polkea keskustaan. Hyvinkäällä polkupyörän käyttöosuus sisäisessä liikenteessä onkin korkeampi kuin esimerkiksi Riihimäellä, Nurmijärvellä, Keravalla tai Järvenpäässä. Helsinki ja Tampere jäävät tässä tilastossa kauas taakse. Eipä olekaan ihme, että Hyvinkää valittiin ”Vuoden Pyöräilykunnaksi 2012.”
Keskustan ulkopuolisilla jaetuilla kevyen liikenteen väylillä kävelijät ja pyöräilijät pystyvät liikkumaan kohtuullisen hyvin toistensa joukossa, koska liikennemäärät ovat vähäisempiä. Pyöräilykaupungin haasteet tulevat kuitenkin selvästi esille keskustassa. Kuten joukkoliikenteen ja yksityisautoilunkin tapauksessa, on keskusta palveluineen kevyen liikenteen solmukohta. Vaikka matka muuten sujuu joutuisasti, hankala liikkuminen keskustassa laskee pyöräilyn houkuttelevuutta ja turvallisuutta. Pyöräily on siellä kankeaa, paikoitellen jopa vaarallista.
Monessa kohtaa pyörätie kulkee ainoastaan kadun toisella puolella, joten fillaristit joutuvat turhaan ylittämään tien jos he haluavat noudattaa liikennesääntöjä. Tämä lisää turhaa odottelua ja hidastaa matkantekoa. Hämeenkadulla on pyörätie erotettu jalankulkuväylästä erilaisella pinnoitteella ja katuun maalatulla merkillä. Kuitenkin kadulla kävellään pyöräpuolella ja pyöräillään jalankulkuväylällä. Tämä aiheuttaa turhaa pujottelua ja pahimmillaan vaaratilanteita. Pelkkä katuun maalattu polkupyörän kuva ei tunnu olevan riittävä merkintä pyöräliikenteen erottamiseksi jalankulusta. Toisaalta talvella, kun maa on lumessa, ei näitä merkkejä voi edes nähdä.
Pahin ongelmakohta lienee kuitenkin Uudenmaankadun ja Siltakadun risteys, jossa pyöräväylä kulkee S-Marketin kadunvarsipysäköinnin takaa. Paikka on kurja sekä pyöräilijöille että autoilijoille. Riskinä tällä pätkällä on parkista peruuttavan auton ja polkupyörän yhteentörmäys. Tällä osuudella kaupunkilaiset polkevat suosiolla jalankulkuväylällä, vaikka se tieliikennelain vastaista onkin.
Näin ollen esitän, että Hyvinkään keskustaan rakennetaan pyörätieverkko, jossa pyöräkaista on selkeästi erotettu sekä kävelytiestä että ajoradasta ns. kolmannelle tasolle joko korokkein tai kaitein. Pyöräilijät väistävät suojateillä jalankulkijoita autoilijoiden tapaan ja käyttävät samoja liikennevaloja kuin autot. Vaihtoehtoisesti pyöräkaistoille voi olla vilkkaimmissa risteyksissä käytössä omat liikennevalot.
Esityksessäni muusta liikenteestä erotettu pyöräkaista alkaa Uudenmaankadun ja Salonkadun risteyksestä, ja jatkuu Hämeenkadun ja Koulukadun risteykseen. Myös Kauppalankatu ja Torikatu Suokadun risteykseen asti kuuluu verkostoon, kuin myös Siltakadun ja Uudenmaankadun risteys.
Uskon, että omalle tasolleen erotettu pyöräkaistaverkosto keskustan alueella ei ole kohtuuttoman kallis investointi. Toisaalta hyödyt pyöräilyn edistämisen ja liikenneturvallisuuden kannalta ovat huomattavat. Uudenmaankadun–Hämeenkadun kadunvarsipysäköintiä jouduttaisiin todennäköisesti rajoittamaan ja järjestelemään uudelleen pyöräkaistojen tieltä. Toisaalta autoilijatkin hyötyvät: pyöräilyn houkuttelevuuden lisääntyessä ruuhkat vähenevät ja autoliikenne sujuvoituu.
Esittämäni kaltainen malli on laajalti käytössä mm. Kööpenhaminassa, jossa peräti 37 prosenttia päivittäisistä matkoista tehdään pyöräillen. Jos panostamme Hyvinkäällä keskustan pyöräteihin, voimme tulevaisuudessa päästä samoihin lukuihin. Silloin emme ole enää pelkästään Vuoden Pyöräilykunta 2012, vaan koko Suomen ehdoton ykkönen.
Juuso Aromaa
Vasemmistonuorten I varapuheenjohtaja
Hyvinkään seudun vasemmistonuoret 
Vastaa