Nukkuva hirviö on herätetty

Herätetty hirviö (Puheenjohtaja Henri Turkia)

Tervehdys arvon lukijat, toverit ja ystävät.

Hyvinkään seudun Vasemmistonuorten blogi on viettänyt makoisia unia jo pidemmän aikaa. Nyt kuitenkin tähän tulee muutos, jatkossa pyrin päivittämään blogia tiuhaan tahtiin, jahka päivitettävää syntyy. Olemme tehneet kaikenlaista jännää kaduilla ja kabineteissa tässä tauon aikana sekä kirjoiteilleet tekstejä liittyen meille tärkeisiin aiheisiin. Päivitin nyt asioita ensimmäistä ja viimeistä kertaa tänne tälläisenä ”könttänä”. Jatkossa lukuelämys tulee olemaan seuraajille huomattavasti miellyttävämpi.

Terveisin

Henri Turkia
Puheenjohtaja
Hyvinkään seudun Vasemmistonuoret

Hyvanun menestys kunnallisvaaleissa

Kunnallisvaalit päättyivät Hyvinkäällä Vasemmistoliiton näkökulmasta kaksijakoisesti. Paikkamäärä pidettiin ennallaan (5 paikkaa 51 paikkaisessa valtuustossa) ja kannatus laski ensimmäistä kertaa alle 10% Hyvinkäällä. Nuoret kuitenkin menestyivät vaaleissa hyvin. Nuoret muodostivat vaalilistasta 19.4% (7 ehdokasta 36:sta ehdokkaasta) ja keräsivät 25.6% äänistä. Äänet jakautuivat nuorten kesken näin:  

Juuso Aromaa 238 ääntä (Valitaan kaupunginvaltuustoon)
Henri Turkia 63 ääntä (Valitaan varalle)
Mirjami Lindholm 39 ääntä
Ina Laine 37 ääntä
Jaana Hoviniemi 25 ääntä
Emma Heimonen 24 ääntä
Ella Kämäräinen 22 ääntä

Voimme siis olla varsin tyytyväisiä nuorten kohdalla siihen miten vaalit menivät. Näillä tuloksilla on hyvä ruveta kohtapuolin neuvottelemaan lautakuntapaikkojen ja luottamustoimien kohtalosta,joita nuorille olisi näillä tuloksissa muutama odotettavissa. Seuraavissa kunnallisvaaleissa pyrimme luonnollisesti parantamaan tulosta entisestä ja nostamaan Vasemmistoliiton kannatuksen nousuun Hyvinkäällä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.

Ella Kämäräinen

Ina Laine

Henri Turkia

Mirjami Lindholm

Jaana Hoviniemi

Emma Heimonen

Juuso Aromaa

Hyvanu järjestötalon syysjuhlassa

Hyvinkään seudun Vasemmistonuoret osallistuivat Hyvinkään järjestötalon syysjuhliin 20.10.

Vaalityötä tehtiin tapahtuman alussa pihalla, jossa Hyvinkään Vasemmistoliitolla oli teltta. Paikalla oli noin 15 ehdokasta Hyvinkään Vasemmiston listoilta.

Itse tapahtumassa olivat ehdokkaista puhumassa Hyvinkään eläkeläisistä Lauri Muistola sekä Olavi Kanerva. Juhlapuhujana toimi ministeri Kalevi Kivistö, joka toimii myös Eläkeläiset ry.n puheenjohtajana.

Hyvinkään seudun Vasemmistonuorten panos oli musikaalinen numero, jossa puheenjohtaja Henri Turkia soitti kitaraa ja Mirjami Lindholm lauloi. Esitimme kappaleet Blowin in the wind (sävsan. Bob Dylan) ja Jäähyväiset aseille (säv. Kai Kivi, san. Jyrki Siukonen)

Seksin oston täyskielto ei ole järkevää politiikkaa

Juuso Aromaa

Osallistuin tänään (7.11.12.) kahteen seminaariin, jotka järjestettiin lähes peräjälkeen Eduskunnan lisärakennuksessa. Molemmissa seminaareissa käsiteltiin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin esitystä seksin oston täyskiellosta ja siitä, minkälaisia vaikutuksia vastaavalla lailla on ollut Ruotsissa.

Päivän ensimmäinen seminaari järjestettiin Pikkuparlamentin auditoriossa oikeusministeriön toimesta ja jälkimmäinen seminaari pidettiin samassa rakennuksessa Kansalaisinfon puolella. Siinä järjestävinä tahoina olivat kansanedustaja Anna Kontula (vas.) Pro Tukipiste ja Vasemmistonuoret. Seminaarirumban jälkeen päälimmäiseksi ihmetyksen aiheeksi jäi se, että miten samasta asiasta voidaan esittää kaksi niin toisestaan poikkeavaa näkökulmaa.

Oikeusministeriön järjestämässä osuudessa seksinoston täyskieltoa kritisoivat näkökulmat oli vaiennettu lähes tyystin, vaikka ne yleisökysymyksissä nousivatkin vahvasti esille. Ruotsin mallin puolustajat uskoivat lakinsa tehokkuuteen prostituution kitkemisessä. Konkreettista näyttöä lain todellisesta tehokkuudesta ei kuitenkaan ollut tarjota: väitteet seksikaupan vähenemisestä tuntuivat lähinnä perustuvan huomioon siitä, että lain myötä katukauppa oli vähentynyt. On todettava, että Ruotsin hallituksen teettämä ylistävä raportti lain vaikutuksista on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä. Sitä pidetään epätieteellisenä tilaustyönä, jonka loppupäätelmä on määrätty etukäteen jo ennen raportin laatimisvaihetta.

Kun yleisöstä kysyttiin, eikö kieltolain seurauksena seksityöläisten stigmatisoiminen ja toiminnan katoaminen maan alle ole lisääntynyt, ei kielteisiä vastauksia juurikaan perusteltu. Vaikuttaa pelottavan vahvasti siltä, että oikeusministeriössä ollaan laatimassa uutta, seksityöläisten asemaa hankaloittavaa lakia lähes fiilispohjalla.

Seminaarien välissä järjestettiin myös mielenosoitus, jossa lausuin Vasemmistonuorten terveiset. Puheeni noudattelee Vasemmistonuorten kantaa, jonka olemme linjanneet elokuisessa kannanotossamme:

”Vasemmistonuoret vaatii seksityöntekijöiden aseman parantamista ja vastustaa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin ehdotusta seksinoston täyskiellosta.

Historia ja kokemus ovat jo useaan otteeseen todistaneet, että kieltolait ja nollatoleranssit eivät ole oikea tapa kehittää yhteiskunnallisia olojamme. Päinvastoin, ne luovat lainsäädäntöä jota on mahdotonta valvoa ja työntävät jo valmiiksi marginaalissa olevia ihmisiä entistä enemmän syrjään.

Näin tulee valitettavasti käymään myös Henrikssonin lakiesityksen tapauksessa, jos se toteutetaan. Seksinoston täyskielto siirtää toiminnan maan alle ja kaiken valvonnan ulkopuolelle. Tämä heikentää seksityöläisten asemaa entisestään, mutta ei suinkaan lopeta Suomessa tapahtuvaa prostituutiota ja ihmiskauppaa.

Vasemmistonuoret otti asiaan kantaa jo elokuussa ja linjasi, että maassamme on ryhdyttävä toimiin seksityöntekijöiden aseman parantamiseksi, autonomian vahvistamiseksi sekä riittävien neuvonta- ja tukipalveluiden turvaamiseksi koko maan laajuisesti.

Mielestämme myös ulkomaalaislaista on poistettava epäily seksin myynnistä käännytysperusteena, hyväksikäyttöä kokeneiden ihmiskaupan uhrien aseman parantamiseksi ja seksityöntekijöiden tukipalveluiden tulee olla myös ulkomaalaisten tavoitettavissa.

Kannatanme myös kansanedustaja Anna Kontulan esityksiä seksityöläisten työmarkkinajärjestäytymisen tukemisesta ja esimerkiksi osuuskuntamuotoisista yhteisyrityksistä. Nämä esitykset edustavat järkevää linjaa, joka toteutuessaan ratkaisisi monia ihmiskauppaan ja seksityöhön liittyviä ongelmakohtia.

Me Vasemmistonuorissa ymmärrämme, että seksityö on tunteita herättävä aihe, johon saattaa olla vaikea suhtautua analyyttisesti ja järkevästi. Myös uskonnolliset ja eettiset vakaumukset saattavat vaikuttaa joidenkin lainsääntäjien näkökantoihin.

Hyvää politiikkaa ei kuitenkaan tehdä tunnepohjalta tai pyhiin kirjoituksiin vedoten. Seksin myynti on osa todellisuuttamme, eikä katoa kielloilla tai katseen kääntämisellä mihinkään. Niinpä toivonkin ja vaadin, että päättäjiltämme löytyy sen verran järkeä ja kylmähermoisuutta, ettei kieltolakilinjalle asiassa lähdettäisi.”

Jälkimmäisen, seksin oston täyskieltoa kritisoivan seminaarin Bambuser -tallenne löytyy täältä. (Puheet alkavat kohdasta 9:10)

Juuso Aromaa

Vasemmistonuorten I. Varapuheenjohtaja

Ajattele ennen kuin otat asennon

Henri Turkia

Osallistuimme Hyvinkäällä 31.10. – 1.11.2012 kutsuntakampanjaan Hyvinkään seudun Vasemmistonuorten kanssa. Kutsuntakampanja on Aseistakieltäytyjäliiton ensimmäistä kertaa jo 60-luvulla toteuttama tempaus, jossa kerrotaan siviilipalveluksesta ja totaalikieltäytymisestä vaihtoehtona. Tempaus toteutettiin aamuisin klo 8.15-9.00 välillä Hyvinkään kirkon edessä, jossa ojensimme nuorille miehille flaijereita.

Olin ensimmäistä kertaa mukana kampanjassa, joten oli jännä nähdä kuinka nuoret ja erityisesti puolustusvoimat suhtautuvat tempaukseen. Ensimmäisenä aamuna olimme kahdestaan toveri Ella Kämäräisen kanssa liikenteessä, murrettuamme jään ensimmäisen flaijerin suhteen alkoi niitä mennä paljonkin. Kukaan ei kieltäytynyt ottamasta vastaan. Tämän lisäksi hämmästys oli suuri, kun armeijan kantahenkilökuntaan kuuluva (en osaa näin sivarina sanoa kaverin sotilasarvosta) henkilö tuli paikalle ja huusi kutsuntoihin tuleville pojille, että tulkaa näiden kahden kaverin kautta, heillä on materiaalia myös siviilipalveluksesta, joka ei ole puolustusvoimien alainen. Tämä armeijan kantahenkilökuntaan kuuluva kaveri oli mielissään siitä, että meillä oli täällä edustusta toisestakin leiristä. Mies kyseli myös pääsisimmekö mahdollisesti tulevina viikkoina jakamaan flaijereita myös pienemmille naapurikunnille. Siihen valitettavasti resurssimme eivät oikein riitä, mutta täällä ainakin olemme esillä, totesin hänelle.

Toisena päivänä tuli jo hieman kieltäytymisiäkin, mutta vastapainoksi lappuja myös jonotettiin. Olin yksin liikkeellä, joten en ihan kaikille venynyt flaijeria ojentamaan. Saldo oli kuitenkin erittäin hyvä. Arvioisin flaijereita menneen noin 100-200 kappaletta. Positiivista palautetta tuli myös nuorilta miehiltä siitä, että joku on tiedottamassa muistakin vaihtoehdoista. Heidän mukaansa on ollut hieman hankala löytää tietoa esim. sivarista, joka tuntuu edelleenkin olevan hieman piiloteltu ja vaiettu vaihtoehto, vaikka lain mukaan se on täysin tasavertainen vaihtoehto varusmiespalvelukselle.

Kutsuntakampanja jatkuu edelleen ja suosittelen kaikkia asiasta kiinnostuneita osallistumaan siihen, jos on mahdollisuus. Materiaalit voi tilata Aseistakieltäytyjäliitolta ja homma kestää sen 30-45 minuuttia parina aamuna. Kannattaa myös vihjata asiasta paikallislehdistölle. Meidän toiminnastamme tehtiin juttu Aamupostiin ja se herättikin jälkeenpäin hieman keskustelua yleisönosastonpalstalla. Touhua pidettiin epäisänmaallisena ja ehdotettiinpa tekstissä jopa äänestysoikeuden ja luottamustehtävien saamisen kieltämistä aseistakieltäytyjiltä!

Toiminta on siis edelleen tietyissä piireissä hieman tulenarkaa. Mutta osallistumalla kampanjaan voit avata hieman ihmisten silmiä aiheeseen liittyen!

Lisätietoa kutsuntakampanjasta: http://akl-web.fi/kampanjat/kutsuntakampanja2012

Henri Turkia

Puheenjohtaja

Hyvinkään seudun Vasemmistonuoret

Pop up -toiminta on vaihtoehto autioituvalle keskustalle

Juuso Aromaa

Kävin torstaina 18.10. katsastamassa Kauppakeskus Willan toisen vaiheen avajaiset puolisoni ja ystäväni kanssa. Keskus on kieltämättä varsin tyylikäs kokonaisuus, mutta muistuttaa liikkeineen kaikkia muita Suomen kauppakeskuksia hämmentävän paljon. Ainoastaan Hyvinkään kaupungin työntekijöiden turkoosit paidat kertoivat, että kuljin rakkaan kotikaupunkini maaperällä.

Fiilis avajaismelskeessä oli varsin epätodellinen, mutta suorastaan haikeaksi se muuttui kun lähdimme kahville Sampotalon Ballerinaan. Kahvila oli jo kiinni ja koko rakennus seisoi hiljaisena ja tyhjillään. Jussintorilla ei näkynyt ketään.

Hyvinkään Vasemmiston suhtautuminen Willaan oli alusta asti kriittinen. Jotkut pitivät vain kolmekymmentä vuotta käytössä olleen kaupungintalon purkamista virheenä, toisia harmitti vanhan virastotalon kohtalo ja kolmannet suhtautuivat kauppakeskukseen valtavana kulutuskulttuurin symbolina ja vauhdittajana.

On hyvä, että kauppakeskusta vastustettiin. Jos hanke olisi toteutettu vailla minkäänlaisia riitasointuja, olisi se ollut merkki Hyvinkään poliittisen kulttuurin totaalisesta rappiosta. Kauppakeskus on kuitenkin nyt valmis ja sen olemassaolon vastustaminen on turhaa. On myös tunnustettava, että Willa tuo Hyvinkäälle paljon hyvää työpaikkojen ja verotulojen muodossa.

Olen kuitenkin huolissani siitä, miten kauppakeskus tulee vaikuttamaan Hyvinkään keskustaan. Emme ole ainoa kaupunki, joka panostaa mittavaan liikerakentamiseen ja kilpailu asiakkaista on kovaa. Pelkäänkin, että kauppakeskusbisnes on kuplautumassa Hämeessä ja Uudellamaalla. Liiketilaa tehdään enemmän kuin mihin asiakasvirtojen ostovoima riittää.

Tässä kehityksessä Hyvinkäällä kärsivät etenkin pienet kivijalkaliikkeet. Vaarana onkin, että esimerkiksi Uudenmaankadun puoleinen keskustamme autioituu tyystin ja tällaista kehitystä on ollut jo nähtävillä. Päättäjiemme onkin pidettävä huoli, ettei näin pääse käymään. Kuolleessa keskustassa rakennusten kunto heikkenee, kulkeminen tuntuu turvattomalta ja yleisilme on ankea.

Ehdotankin, että Hyvinkäällä kaupunki käynnistää kiinteistönomistajien, paikallisten järjestöjen ja lähialueiden ammattikorkeakoulujen kanssa hankkeen, jonka tarkoitus on luoda tilaa joustavalle ja Hyvinkäällä uudenlaiselle yrittäjyydelle ja palvelutarjonnalle pop up -toiminnan muodossa. Pop up -yritykset ovat lyhytaikaisia kauppoja, ravintoloita tai palveluita, joiden elinkaari saattaa vaihdella muutamasta viikosta muutamiin kuukausiin.

Pop up on hyvä tapa nuorille yrittäjille testata konseptejaan ja markkinoida palveluitaan. Toisaalta pop up -toimintaa voivat harrastaa myös erilaiset yhdistykset, jotka tarvitsevat väliaikaista toimitilaa hankkeilleen. Esimerkiksi tilojen puutteesta kärsivät teatteriryhmät vuokraisivat varmasti mielellään tyhjillään seisovaa liiketilaa huoneteatteria varten, kunhan kustannukset pysyvät kohtuullisena.

Jotta yrittäjien ja yhdistysten kynnys osallistua hankkeeseen saadaan tarpeeksi matalaksi, tulee kaupungin tukea siihen osallistuvia toimijoita vuokrakustannuksissa. Pitkällä tähtäimellä tämä tulee edullisemmaksi kuin seisottaa pääkatujen liiketiloja tyhjillään.

Pop up -liikkeet kannattaa sijoittaa lähelle toisiaan asioinnin helpottamiseksi ja elävän, paikallisen kaupunkikulttuurin luomiseksi. Hankkeen ”koelaboratioriona” voi toimia keskustanpuoleinen Uudenmaankatu, Hyvinkäänkatu, osa Rentton kenkätehtaasta ja ehkä myös Siltakatu. Tämä alue jää Willan asiakasvirtojen ulkopuolelle ja yrittäjien vaihtuvuus tuntuu monissa liikepaikoissa olevan jo nyt tiheää. Toisaalta kyseiselle alueelle on jo kehittynyt mielenkiintoista, isojen ketjujen ulkopuolista palvelutarjontaa. Väliaikaiset taidegalleriat, huoneteatteri tai paikallisten käsityöläisten töitä myyvät liikkeet sopisivatkin joukkoon hyvin. Myös Hyvinkään nuorten suosimat baarit ja yökerhot löytyvät näiltä kulmilta.

Päättäjiemme on pidettävä huolta siitä, että keskusta säilyy elinvoimaisena, vaikka vapaan markkinatalouden säännöt eivät näin soisikaan. Luovuutta ja uudenlaisia ajatuksia soveltamalla pystymme tukemaan nuoria pienyrittäjiä ja järjestökenttää, sekä luomaan Hyvinkäälle mielenkiintoisia ja valtavirrasta poikkeavaa palvelutarjontaa.

Juuso Aromaa

Vasemmistonuorten I. Varapuheenjohtaja

Ongelmia ostosparatiisissa

Henri Turkia

Jo vuonna 2006 muuan Paavo Arhinmäki ihmetteli kirjassaan ”Punavihreä sukupolvi”, kuinka kauppakeskuksiin halutaan jatkuvasti lisää julkisia palveluita yksityisten liikkeiden oheen. Hän ihmetteli kuinka Espoon Iso Omena -kauppakeskuksen sisällä voi toimia vapaa ja demokraattinen kirjasto, keskellä suurta ”ostosparatiisia”.

Hyvinkäällä voimme pohtia oliko Hyvinkään pääpostin siirtäminen Willaan hyvä ratkaisu? Hyvällä paikalla pääkadun varressa ollut posti siirrettiin samannäköisenä ja asiakastiloiltaan samankokoisena kauppakeskuksen uumeniin. Nyt postin kaltaista peruspalvelua käyttävällä tilanne on kuin maitoa ostavalla hypermarketissa. Maito on viety ison marketin perälle, jotta joutuisit kiertämään kaikkien muiden tuotteiden ohitse, kaupan samalla toivoessa sinun tekevän mahdollisimman monta heräteostosta. Samalla tavalla kierrät jalankulkijana Willaan pääkadun pääovesta sisään tullessasi monien kauppojen ja kahviloiden ohi sekä vielä rullaportaiden kautta päästäksesi hakemaan postisi.

Jos hypermarketti haluaa tehdä bisnestä jo mainitulla maito-efektillä, niin se tekee. Mutta kun puhutaan julkisista palveluista, on niissä samanlainen ilmiö estettävä. Yksityiset liikkeet toimivat kuten toimivat, mutta peruspalveluissa tulee pyrkiä pitämään palvelu hyvällä paikalla mahdollisimman yksinkertaisena. Willassa asia ei näin ole.

Tässä meidän on hyvinkääläisinä laitettava linjanveto. Sallimmeko seuraavaksi virastojen, kirjaston tai vaikka terveyskeskuksen muuttavan Willaan? Vai laitammeko stopin tälle ja pyrimme pitämään ostoskeskukset ostoskeskuksina ja peruspalvelut paikoilla, jonne kävelevä ihminen pääsee ilman kiertelyä ja kaartelua monien liikkeiden ja mutkien kautta? Emmehän haluaisi esimerkiksi mahdollista uutta bussiterminaaliakaan ”Kampin tapaan”, jossa suorin tie bussien luo käy kauppakeskuksen kautta?

Hyvinkäällä tilannetta pahentaa entisestään se, että samaan aikaan liikkeiden muuttaessa Willaan, tyhjenevät keskustan mainiot tilat. Nämähän olisivat suoraan julkisivulle suunnattuina kiinteistöinä paljon parempia Postin kaltaisille palveluille.
Helsingissä yksityisen ja julkisen tilan rajaa on hälvennetty olemattomiin. Pidetään me Hyvinkäällä tämä raja olemassa niin, ettei kaikkia julkisia palveluita siirretä ostoskeskusten syövereihin.

Henri Turkia

Puheenjohtaja

Hyvinkään seudun Vasemmistonuoret

(Kirjoitus julkaistu Aamupostissa)

Hyvinkää ansaitsee Willanäyttämön

Juuso Aromaa

Tajusin, että 28.10 tulee kuluneeksi tarkalleen neljä vuotta siitä, kun ymmärsin olevani vasemmistolainen. Löysin nimittäin kovalevyni kätköistä 28.10.2008 tallennetun tekstin, joka oli otsikoitu ”Willatehdas kuuluu meille”. Tuossa kiukkuisessa paalutuksessa kauhistelin Kokoomuksen seitsemän paikan vaalivoittoa Hyvinkäällä ja peräänkuulutin nuoren, punavihreän vasemmiston nousua.

Tekstin pääpointti oli kuitenkin puolustaa perinteikästä ja talkootyönä rakennettua Villatehtaalla sijaitsevaa Willanäyttämöä. Jo vuonna 2008 tilan kunto oli huono, eikä vastannut nykyaikaisia paloturvallisuusmääräyksiä. Teatteria pidettinkin pitkään auki ainoastaan pelastuslaitoksen väliaikaisen erikoisluvan turvin. Keväällä 2010 legendaarisen Eero Halmeen visioima ja toteuttama teatteritila ajautuikin sitten esityskieltoon.

Tällä hetkellä Willanäyttämö on erittäin hajanaisella vajaakäytöllä. Tätä kirjoittaessa teatteri Päivölä pitää siellä harjoituksiaan. Kävin 15.10. pistäytymässä Päivölän treeneissä toteamassa paikan kunnon. Lavan sivuverhot on otettu alas ja tekniikkasilta on purettu. Maskeeraustilasta on viety peilit pois ja lavan takana olevaa tilaa käytetään sekalaisena varastona. Alakerran puvustamosta on myyty esiintymisvaatteet ”riihimäkeläisille” yhden euron hintaan. En tarkalleen tiedä, mistä riihimäkeläisten ryhmittymästä on kyse.

Olen ollut enemmän ja vähemmän mukana Hyvinkään teatterikuvioissa vuodesta 2003 lähtien. Liityin 17-vuotiaana mukaan Willan Nuorisoteatteriin, joka toimi Willanäyttämön tiloissa. Teatteri oli aktiivinen ja se toteutti taiteellisesti kunnianhimoisiakin produktioita, jossa oli mukana vuosien varrella kymmeniä, ellei satoja nuoria. Esityksiin riitti haastavista teemoista huolimatta myös yleisöä, vaikka välillä toki jouduimme esittämään lähes tyhjille saleille. Asenne oli kuitenkin aina se, että jos edes yksi katsoja tuli paikalle, vedimme alusta loppuun täysillä.

Willanäyttämön ovien sulkeutuminen koitui kuitenkin Hyvinkään ainoan nuorisoteatterin kohtaloksi. Toiminnan jatkaminen oli mahdotonta tilanteessa, jossa kunnollisia tiloja ei enää ollut ja niinpä Willan Nuorisoteatteri ry. lakkautettiin. Samalla Hyvinkäältä katosi merkittävä, vapaaehtoisvoimin järjestetty nuorison hyvinvointipalvelu ja monet nuoret päätyivät lopettamaan teatteriharrastuksensa.

Hyvinkää ei mielestäni tarvitse ammattilaisuuteen perustuvaa kaupunginteatteria, eikä moiseen tässä taloustilanteessa olisi varaakaan. Sen sijaan hyvinkääläliset harrastajateatteriryhmät tuottavat tärkeää kulttuuripalveluita talkoovoimin ja tekemisen riemusta. Samalla teatteriryhmämme tarjoavat koulutusta ja harrastusmahdollisuuksia omille aktiiveilleen.

Nykyään keskustellaan paljon siitä, että kansalaisyhteiskunta ja järjestöt pitäisi saada mukaan tuottamaan kuntien palveluita. Hyvinkääläisen teatteritarjonnan suhteen pidän tätä lähestymistapaa juuri oikeana. Teatteriryhmät eivät kuitenkaan voi olla tässä työssä kunnolla mukana, jos tilat puuttuvat.

Hyvinkääsaliin on toki saatu tuotettua korkeatasoista teatteria, joka on vetänyt myös väkeä. Tällä hetkellä Hyvinkääsalin konsepti on kuitenkin tarkastelun alla, eikä Päivölän ja kaupungin välistä kumppanuussopimusta saatu tästä syystä aikaiseksi. Toisaalta Hyvinkääsali ei komeudestaan huolimatta sovellu parhaalla mahdollisella tavalla teatteritilaksi, vaan on luonteeltaan enemminkin konserttisali.

Nuorisoteatterin lisäksi siis muutkin teatterit ovat hankalassa tilanteessa. Esimerkiksi Päivölässä ei ole vielä juuri tietoa missä ensi kevään näytökset pidetään. Teatteria on Hyvinkäällä tehty kahvilan pihalla, ravintoloassa ja yökerhossakin. Teatteriporukoissa onkin ollut suurta kekseliäisyyttä, jotta toiminta saataisiin pidettyä käynnissä ongelmista huolimatta.

Tilanne ei kuitenkaan voi jatkua näin loputtomiin. Kunnianhimoinen ja laadukas teatteri vaatii oikeanlaiset puitteet ja vaikka näytelmiä voi ohjata auditorioihin, liikuntasaleihin tai vaikka lastauslaitureille, ei teatterikenttämme voi kehittyä jos kunnollista teatteritilaa ei kaupungistamme löydy. Pelkäänkin, että ennen pitkää kekseliäisyys ja kärsivällisyys ryhmissä loppuu ja toiminta hiipuu.

Ymmärrän, että Willanäyttämön kunnostaminen on aikaa vievä ja kallis projekti. Siksipä se pitääkin aloittaa mahdollisimman pian. Hyvinkään talous on sen verran vakaalla pohjalla, että remonttiraha on mahdollista löytää. Kyse onkin siis jälleen kerran lähinnä poliittisesta tahdosta.

Hyvinkääläiset ansaitsevat korkeatasoisia teatteriesityksiä ja Hyvinkään teatteriryhmät ansaitsevat korkeatasoisen tilan toimintansa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Siksi onkin kohtuullista, että kulttuurille luodaan tilaa Villatehtaan alueella, kunnostetun, perinteitä kunnioittavan, mutta ajanmukaisen Willateatterin muodossa.

Kirjoittaja on Hyvinkään Vasemmiston kuntavaaliehdokas (4) ja Teatteri Päivölän hallituksen jäsen.

Juuso Aromaa

Vasemmistonuorten I. Varapuheenjohtaja

(Kirjoitus julkaistu aamupostissa)

Tehdään julkisista hankinnoista oikeasti julkisia

Henri Turkia

Kaupunki tekee tänäkin vuonna paljon hankintoja. Näitä ovat esimerkiksi remontit, terveyspalvelut, huolto- ja siivoustyöt sekä monet muut. Niitä tehdään joko kilpailutuksina tai suorahankintoina. Niissä on kuitenkin usein ongelmana se ettei kaikkia tietoja ole kansalaisten saatavilla. Hyvinkään kaupunki tiedottaa kyllä pääpiirteittäin siitä milloin hankintoja tehdään, mihin asti ne ovat voimassa ja kuka on hankintojen yhteyshenkilö kaupungilla. Lisäksi on olemassa työ ja elinkeinoministeriön HILMA-rekisteri, johon laitetuista ilmoituksista selviää joitakin asioita hankinnoista. Monet tärkeät seikat jäävät kuitenkin hankinnoista epäselviksi. 

Ei olisi mahdotonta rakentaa jo olemassaolevasta vajaasta rekisteristä toimivaa ja kattavaa. Oikea julkinen rekisteri, josta löytyisi kaikki olennaiset tiedot hankinnoista. Näin kuka tahansa hyvinkääläinen voisi tarkistaa esimerkiksi mihin hintaan hankinnat on tehty, onko niitä kilpailutettu, keneltä ne on hankittu ja ennen kaikkea mitkä ovat olleet kriteerit kilpailutukselle? 

Toinen tärkeä seikka on se, että julkinen rekisteri näyttäisi myös sen hoidetaanko hankintoja ns. hyvä veli -verkostojen kautta kuinka paljon. Epäselvät kriteerit ja vajaat kilpailutukset tulisivat näin paremmin hyvinkääläisten tietoon ja ihmiset voisivat tehdä omat johtopäätöksensä siitä kuinka rehellisesti hankintoja tehdään.

Laki julkisista hankinnoista vaatii, että hankinnoissa tulee pyrkiä mm. laadukkaaseen tulokseen, tasapuoliseen kilpailutukseen ja julkisten varojen hyötykäyttöön. Se miten lakia noudatetaan on vaikea valvoa. Tuomalla kaikki hankinnat julkiseen rekisteriin kuka tahansa voi valvoa sitä ja ilmoittaa epäselvistä tapauksista eteenpäin. Näin saamme verorahoillamme aikaiseksi parasta mahdollista jälkeä.

(Kirjoitus julkaistu aamupostissa)

Henri Turkia

Puheenjohtaja

Hyvinkään seudun Vasemmistonuoret

Ulkoistamisjuna meni jo

Henri Turkia

Trendi lääkäripalvelujen ulkoistamisesta yksityisiltä palveluntarjoajilta on pikku hiljaa kääntynyt laskuun kunnissa. Niissä on huomattu, että hyvältä kuulostaneet sopimukset ovat osoittautuneet niille huonoiksi ja pidemmässä juoksussa ne ovat tuoneet kunnille suuremman tappion kuin kunnan itsejärjestämä lääkäripalvelu.

Nyt kunnat siirtyvät takaisin tuottamaan lääkäripalveluja itse, haaveet suurista säästöistä ja edelleen toimivasta hoidosta karahtivat kiville, joten todettiin kunnan itsensä järjestämän lääkäripalvelun olevan pitkässä juoksussa taloudelle kannattavampi vaihtoehto. Kunnissa ymmärrettiin, että halvalla hankittu hoito johtaa virheisiin, joka taas ajaa potilaat takaisin ruuhkauttamaan palveluja entisestään. Lyhyissä, ellei olemattomissa, hoitosuhteissa ei myöskään päästä tehokkaasti hoitamaan vaivoja, jotka vaatisivat useamman kuin yhden käyntikerran.

Hyvinkää on vielä jämähtänyt tähän trendiin. Terveyskeskuksen lääkäripalveluista osa tulee edelleen joissain määrin ulkoistettuna yksityisiltä lääkäriasemilta. Helmikuussa tilanne oli se, että niitä kilpailutettiin, koska omalääkäriaikoja ei saatu kaikille halukkaille. Myös Hyvinkään sairaalan päivystys on ulkoistettu.

On ymmärrettävää, että syrjäkylille ja vähemmän asuttuun Suomeen on vaikea saada pysyviä lääkäreitä. Heidän ongelmansa ovat vaikeita asian ratkaisemiksi. Hyvinkään kaltaisella kaupungilla ei pitäisi olla mitään vaikeuksia palkata lääkäreitä sekä järjestää terveyspalveluja itse, niin kuin se on aikaisemmin tehnytkin. Muodin mukana mentiin väliaikaisesti ulkoistamispelleilyyn. Seuraavien sopimusten tullessa katkolle voisi siis olla hyvä aika miettiä palattaisiinko sittenkin kunnan itsensä järjestämiin terveyspalveluihin.

Henri Turkia

Puheenjohtaja

Hyvinkään seudun Vasemmistonuoret

(Kirjoitus julkaistu Aamupostissa)