Teksti: Juuso Aromaa
Hyvinkään seudun Vasemmistonuoret (Hyvanu) järjesti retken Helsingin Sarjakuvafestivaaleille, joita vietettiin tänä vuonna suomalaisen sarjakuvan 100- vuotis juhlavuoden merkeissä. Tarjolla oli niin kotimaista, kuin kansainvälistäkin sarjakuvaa, mielenkiintoisia luentoja, alkuperäistaiteen huutokauppaa, sekä pienjulkaisumateriaalia omassa teltassaan. Tämän vuoden erityisteemoina oli (luonnollisesti) satavuotias suomalainen sarjakuva ja brittiläinen sarjakuva.
Näytteilleasettajia oli 23 suomesta ja 17 ulkomailta. Kansainvälistä tarjontaa oli pohjoismaiden lisäksi mm. Latviasta, Portugalista, Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista.
Festarit järjestettiin nyt toisen kerran lasipalatsin aukiolla, läheisen Henry’s Pubin tarjotessa lisätilaa haastatetluille ja keskustelutilaisuuksille. Aikaisempi tapahtumapaikka, Kulttuurikeskus Gloria, olisikin ollut auttamattomasti liian ahdas. Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtaja Otto Sinisalo kertoi tapahtuman viimeisenä päivänä, että alustavien kävijäarvioiden mukaan festivaali on suurin tähän mennessä järjestetty. Lopullinen arvio ylitti 25000 kävijää.”
Hyvanu ja sarjakuvat
Vuonna 2011 Hyvanun tavoitteissa on ollut skarppaus urheilun ja kulttuurin saralla. Tähän mennessä suurin aikaansaannos on ollut ”Sarjakuva näkyy kaikille” -tapahtuma, joka järjestettiin osastomme aktiivin Hanna Pohjalaisen aloitteesta lasten ja nuorten kulttuurikeskuks Villa Artussa.
”Sarjakuvat on muutakin kuin pelkkää hesarin takasivua ja suomalainen sarjakuva juhlii 100-vuotismeininkejään, niin miksi ei järkkäisi tapahtumaa. Hyvinkäällä on liian vähän maksuttomia kulttuuritapahtumia ja Hyvanulla kulttuurivuosi sekä resursseja järjestää”, Pohjalainen sanoo.
Tapahtuma onnistui hyvin kävijöiden, workshoppien, järjestäjien ja muun ohjelman osalta. Suurin kritiikin aihe oli, että allekirjoittaneen pitämäs arjakuva-aiheinen tietovisa oli liian vaikea.
Osastomme loi myös hyvät kontaktit Suomen sarjakuvaseura ry:n puheenjohtajaan Otto Sinisaloon. Mies piti tapahtumapäivänä mielenkiintoisen luennon sarjakuvan kulttuuripoliittisesta asemasta ja sarjakuvantekijöiden toimeentuloon liittyvistä ongelmista.
Sarjakuvan kulttuuripoliittiset haasteet
Sovimme Sinisalon kanssa sarjakuvafestivaaleilla tehtävästä haastattelusta. Iloiseksi yllätykseksemme haastateltavaksi tuli myös Tommi Musturi, joka on vuoden 2011 puupäähattu- palkinnon voittaja ja tunnetaan mm. pääteoksestaan ”Samuelin matkassa”, sekä toimittamistaan Glömp-antologioista. Kävimme mielenkiintoisen keskustelun sarjakuvasta, sen kulttuuripoliittisesta asemasta, tekijöiden toimeentulosta ja perustulosta.
”Vaikka kotimaisen sarjakuvan taso on kansainvälisestikin kova, vain noin 20 tekijää Suomessa pystyy elättämään itsensä sillä. Yhden sarjakuvakirjan tekeminen kestää vuodesta kolmeen vuotta. Harva uskaltaa ryhtyä urakkaan, jos toimeentulosta tuona aikana ei ole selvyyttä. Ilmaisunmuoto menettää hyviä tekijöitä, kun taiteilijat siirtyvät kuvittamisen ja muiden varmempien tulonlähteiden puolelle,” Musturi toteaa.
”Sarjakuvantekijät Suomessa ovat pääsääntöisesti prekariaattia. Vaikka perustulosta ei aktiivipiireissä ole keskusteltu kovin taajaan, uskon että suurin osa tekijöistä ottaisi sen mielellään vastaan”, jatkaa Sinisalo.
Sarjakuvan kulttuuripoliittisen aseman tunnustaminen on myös iso ongelma. Kulttuurihallinnosta puuttuu sarjakuvan asiantuntemusta, eikä sarjakuvalle löydy omaa momenttia, kulttuurihallinnosta., niin kuin esimerkiksi kirjallisuudelle ja kuvataiteieelle. Tämä hankaloittaa avustusten hakemista ja kentän toimintaa. Myös sarjakuvataiteelle omistetun museon puute maassamme huolettaa: ”Museon puuttumisen johdosta mittaamattoman arvokasta kulttuurihistoriaa joutuu puuliitereiden pohjalle lahoamaan, koska sitä ei ole kerätty talteen ja arkistoitu järkeväsi”, Sinisalo toteaa huolestuneena.
Vasemmistonuoret on tarttunut asiaan. Viime hallituksen kokouksessa päätimme tehdä kannanoton, jossa käsitellään juuri näitä ongelmia. Kannaria julkaistu perinteisessä tekstimuodossa, vaan juhlavuoden kunniaksi se tuli ulos sarjakuvana. Toivottavasti myös kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki ottaa sarjakuvan aseman parantamisen työlistalleen. Sarjakuva ei ole pelkkää Hesarin takasivua tai lasten viihdettä. Se on elinvoimainen ja monipuolinen ilmaisunmuoto, jolle pitää antaa sille kuuluva tunnustus.
Hyvinkään seudun vasemmistonuoret 