Kannanotto: Hyvinkään paikallisliikenteen uudistuttava!

KANNANOTTO

VAPAA HETI JULKAISTAVAKSI 18.4.2012

 

Hyvinkään vasemmistonuoret: Hyvinkään paikallisliikenteen uudistuttava!

 

Hyvinkään paikallisliikenne ei nykyisellään vastaa kuntalaisten tarpeita. Bussivuorot palvelevat tällä hetkellä ainoastaan virka-aikoina liikkuvia. Liikennöinnin tulee alkaa aikaisemmin aamulla ja jatkuttava illalla pidempään. Erityisesti varastoilla ja tehtailla työskentelevillä ihmisille ei ole aamuisin sopivaa linjavaihtoehtoa esimerkiksi Sahanmäen teollisuusalueelle. Vaadimme aamuille muutamia ylimääräisiä vuoroja työalueiden suuntaan, jotta duunareillakin olisi mahdollisuus matkustaa vuorotöihin virka-aikojen ulkopuolella.

 

Myös viikonlopun yöliikennettä on syytä kokeilla uudelleen yhdistetyillä reiteillä, jotka eivät venyisi kohtuuttoman pitkäksi, mutta eivät toisaalta vaatisi täyttä kalustoa liikenteeseen. Yöliikenne tulee kuitenkin järjestää niin, että linja-autonkuljettajien työvuorojen mielekkyys ja työssä jaksaminen huomioidaan.

 

“Sairaalalle pitää olla bussiliikennettä ympäri vuorokauden. Pitkät jonot päivystyksessä voivat pidentää ihmisten käyntejä niin, että poispääsy venyy myöhään iltaan tai aikaiseen aamuun. Nykyisillä aikatauluilla se ei kuitenkaan onnistu”, yhdistyksen puheenjohtaja Henri Turkia sanoo.

 

Jatkoyhteydet kaupungin laidalta toiselle on toteutettu huonosti. Liikkuminen voi olla jopa hitaampaa bussilla kuin kävellen. Bussiaikatauluissa tulee huomioida entistä paremmin yhteydet junaliikenteeseen. Junayhteydet on mainittu aikatauluissa, mutta käytännössä yhteydet eivät toimi. Liian pitkät ajat vaihtoväleillä bussiin tai juniin vievät ihmisiltä halua käyttää julkista syöttöliikennettä.

 

Hyvinkään kaupungin on tuettava Hyvinkään liikennettä, jotta se voitaisiin parantaa asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Lippujen hintojen laskeminen on pieni edistysaskel, mutta todellista, merkittävämpää tukea tarvitaan, jotta kokeilut saadaan vakiinnutettua.

 

Kannatamme myös esitystä Hyvinkään bussiliikenteen terminaalin siirtämisestä Uudenmaansillalle, ja Hämeenkadun alkupään muuttamisesta joukkoliikenne-kävelykaduksi. Saavutetut edut niin viihtyvyyden kuin ympäristöystävällisyydenkin kannalta ovat huomattavia. Suunnitelma osoittaakin sellaista rohkeaa avarakatseisuutta, jota ensisijaisesti yksityisautoilua huomioivasta kaupungistamme on puuttunut.

 

Lisätietoja:

Henri Turkia

Puheenjohtaja

Hyvinkään Seudun Vasemmistonuoret ry

turkia.henri@gmail.com

0445168282

Avainsanat: hyvinkää, joukkoliikenne, vasemmistonuoret

Feministi ja kehtaa sanoa

Juuso Aromaa on heiluttanut lavalla sirppiä ja vasaraa ja kaipaa feminismiä rautateille.

Teksti Niko Peltokangas, kuva Eliisa Alatalo

Kun Vasemmistonaiset myönsi Pro feminismi -palkinnon Juuso Aromaalle, perusteluissa mainittiin hänen ehdotuksensa katuväkivaltaa vastustavasta Jätkämarssista. Vaikka ajatus on jatkoa naisten kohtaamaa väkivaltaa vastustaneelle Lutkamarssille, täytyy kysyä mieheltä itseltään, mitä tekemistä sillä oikein on feminismin kanssa.

»Feminismissä pyritään ratkomaan tasa-arvo-ongelmia. Miehet ovat epäta-arvoisessa asemassa, ja Jätkämarssi tarttuu pääsääntöisesti kännipäissään tapahtuvaan alfaurosmaiseen kukkoiluun. Jengi hyväksyy sen, että viidakon lait hallitsee yhtäkkiä, kun kello lyö kaksitoista.»

Kaikki väkivalta on toki tuomittavaa, mutta ongelmiin voi tarttua niiden sukupuolittuneisuuden kautta. Aromaa kertoo saaneensa kommentteja, ettei väkivalta ole hyväksyttävää ilman hyvää syytä. Valitettavasti riittäväksi syyksi katsotaan usein se, että »katoit mun muijaa».

Oikeistovihreästä punavihreäksi

Politiikkaan Juuso Aromaa heräsi ympäristökysymysten kautta. Lukiolaisen ajatteluun vaikutti myös »patakokoomuslainen» yhteiskuntaopin opettaja, ja nuori mies kuvaileekin olleensa »jonkinlainen oikeistovihreä».

»Armeijan jälkeen varastohommissa tuli tämä punavihreyden punainen puoli ja työntekijöiden oikeudet. Sitä katteli, kun porukkaa tuli vuokrafirmojen kautta, ja ne saattoivat lähteä samana päivänä, kun pomo sanoi, ettei sua enää tarvita.»

Lukiossa syttyi innostus myös teatteriin. Kun itsenäisyyspäivän juhlaan piti tehdä näytelmä itsenäisyydestä, kirjoitti Aromaa työryhmälle tarinan, jossa eri valtiot esitettiin saippuasarjan hahmoina. Itselleen käsikirjoittaja varasi Neuvostoliiton roolin.

»Juhlaan piti olla tulossa arvokkaita sotaveteraaneja, mutta ei tullut, sillä lavalla laulettiin Kansainvälistä ja heiluteltiin sirppiä ja vasaraa.»

Muiden hommien lisääntyessä näytteleminen vähenee, mutta ensi vuonna mies haluaisi yhdistää harrastuksen työhön Juhani Ahon Rautatie-näytelmän kautta. Näytelmä tullaan esittämään Hyvinkään rautatiemuseon pihapiirissä rautateiden 150-vuotisjuhlan kunniaksi.

Feminismiä liikennesuunnitteluun

Helsingin seudun lähiliikenteessä konduktöörinä työskentelevä Aromaa näkee tarvetta feminismille joukkoliikenteen suunnittelussa. Kaksi kolmasosaa käyttäjistä on naisia, mutta liikennepolitiikkaa ei nähdä tasa-arvoasiana. Käyttäjämäärät kasvaisivat ja liikenne muuttuisi ympäristöystävällisemmäksi, jos miehetkin saataisiin joukkoliikenteen piiriin. Hänestä asiaan tarvitaan feministinäkökulmaa.

F-sana tulee palkitun feministin suusta vaivatta. Hänelle se tarkoittaa sukupuolten ja seksuaali-identiteettien eri muotojen tasa-arvoa. Yliopiston väliin jättäneelle duunarille feminismi ei kumpua teorioista vaan käytännön asioista kuten juuri joukkoliikenteestä ja katuväkivallasta.

»Se on työtä, jota tarvitaan jatkuvasti. Tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä on aina eivätkä ne ole heti ratkaistavissa. Feminismi ei ole niin kuin sosialidemokraattinen puolue, joka muuttuu turhaksi, kun sosiaalidemokratia saavutetaan.»

Puhelahjat oikeassa käytössä

Juuso Aromaan kanssa Vasemmistonuorissa työskentelevä kuvailee varapuheenjohtajaa »hyvän tyypin ruumiillistumaksi». Puhelahjat, luovuus ja ennakkoluuloton asenne silottavat tietä politiikassa. Kommentoija muistelee erityisesti rehellistä ja positiivista palautetta, jota Juusolta on saanut.

Työkaveri VR:llä puolestaan tuntee punavihreän konduktöörin terävänä heikompien puolustajana. Kaikkia »poliitikkotyyppi» ei tietysti miellytä. »Juuso pistää kärkkäitä vastaheittoja, kun tulee sellaisia arkisia taukohuonekeskusteluja kuin somalipummit tai ’kreikkalaiset kuppaajat’. Syrjäytyneitä ja narkomaaneja dissataan myös paljon. Se, että käyttäytyy hivenen omituisesti tai haisee pahalle, koska ei ole kotia ja ei voi käydä suihkussa, ei vielä riitä syyksi heittää junasta pihalle. Juuso on siis se, joka uskaltaa sanoa ääneen, ettei hyväksy ihmisten luokittelua ’arvokkaisiin’ ja ’arvottomiin’.»

Juuso Aromaa -fakta

- syntynyt Helsingissä 1986

- asuu Hyvinkäällä

- työskentelee VR:llä lähiliikenteen konduktöörinä

- haastatteluhetkellä Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja, Hyvinkään seudun vasemmistonuorten pj sekä Etelä-Suomen vasemmistonuorten piiritoimikunnan jäsen

JULKAISTU LIBEROSSA 26.3.2012

Avainsanat: feminismi, feministi, hyvinkää, juuso aromaa, vasemmisto, vasemmistonuoret

Hyvinkään seudun Vasemmistonuoret: Vasemmistonuorten XXVII liittokokous Hyvinkäälle

Hyvinkää on 45000 asukkaan tiivis pikkukaupunki Salpausselällä, Pohjois-Uudellamaalla. Kaupunki sijaitsee pääradan varrella Hämeenlinnan ja Helsingin puolivälissä, ja sen itäpuolella kulkee E12-moottoritie ja etelässä Hangonväylä. Radanvarsikaupunkiin on loistavat kulkuyhteydet ympäri maata.

 

Hyvinkään seudun Vasemmistonuoret vaatii Vasemmistonuoret ry:n toukokuussa 2013 järjestettävän liittokokouksen omalle paikkakunnalleen. Yli 200 Vasemmistonuorta keräävän kokouksen ruokailu- ja majoitustilana voidaan käyttää Aseman koulua, joka sijaitsee rautatieaseman vieressä. Itse kokouspaikkana toimisi Hyvinkääsali, noin 450 metrin päässä majoitustiloista. Kokous- ja majoitustilojen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat käytännössä kaikki palvelut, joita reipas nuori vasemmistolainen liittokokoustaja saattaa tarvita.

 

Iltajuhlat järjestettäisiin perinteikkäällä Järjestötalolla, joka ei sekään ole kuin noin kilometrin päässä majoituskoululta. Järkältä löytyy hyvät ja monikäyttöiset tilat isommankin illanvieton tarpeisiin. Mielenosoitusmarssi leveällä pääkadullamme herättää varmasti paikallisen median huomion ja kaupunkilaisten kiinnostuksen paljon tehokkaammin kuin suuremmissa pitäjissä.

 

Vuosi 2013 on tulevien asuntomessujen vuoksi tärkeä profiilinnosto Hyvinkäälle. Hyvinkään seudun Vasemmistonuoret vaatii, että myös nuorison näkyminen kaupunkitilassa sallitaan ja aktiivisesti huomioidaan asuntomessuvuonna. Vasemmistonuorten liittokokus elävöittää kaupunkia yhden viikonlopun ajan ja todistaa, että Hyvinkäällä nuorisoon suhtaudutaan vakavasti.

 

“Paikallisosastomme on tehnyt aktiivista ja hyvää työtä punavihreän aatteen edistämiseksi jo useamman vuoden. Olemme toiminnallamme todistaneet, että pystymme omalta osaltamme olemaan järjestämässä liittokokouksen kaltaista mittavaa ponnistusta. Toivommekin avointa ja suopeaa asennetta Hyvinkään kaupungilta ja Vasemmistonuorten hallitukselta hakemukseemme,” sanoo Hyvinkään seudun Vasemmistonuorten puheenjohtaja Henri Turkia.

 

Hyvinkään seudun Vasemmistonuoret piti vuosikokouksensa lauantaina 24.3. Hyvinkään kaupungintalolla. Puheenjohtajaksi valittiin Henri Turkia (21), varapuheenjohtajaksi Emma Heimonen (24), hallitukseen valittiin Juuso Aromaa, Atte Rämö, Ella Kämäräinen, Maiju Aho, Juuso Räihä ja Kaisa Malinen, joista kaksi viimeistä varajäseniksi.

 

Lisätietoja:

 

Henri Turkia

puheenjohtaja

0445168282

turkia.henri@gmail.com

Avainsanat: hyvinkää, vasemmistonuoret

Paavo Arhinmäki Hyvinkään Pääkirjastolla 13.1.

Vasemmiston presidenttiehdokas, Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki saapui Hyvinkään Pääkirjastolle reilu viikko ennen vaalipäivää. Arhinmäen puheenaiheina olivat mm. eriarvoistumisen lisääntyminen ja luokkayhteiskunta. Hänen kanssaan keskusteli Keravan kaupunginvaltuutettu Pia Lohikoski. Kirjaston luentosali oli reunojaan myöten täynnä, arviolta paikalle saapui 80-90 kuulijaa. Lisäksi Hyvinkään seudun Vasemmistonuoret striimasivat tämän tilaisuuden Bambuserin kautta, tavoittaen parhaimmillaan 85 seuraajaa ja yhteensä 162. Alla olevasta linkistä on tilaisuus kokonaisuudessaan katsottavana:

http://bambuser.com/channel/Viisivarvas/broadcast/2282663

Lopussa kuullaan myös yleisön kysymyksiä.

Avainsanat: arhinmäki, hyvinkää, livestream, paavo arhinmäki, presidentinvaalit, vasemmisto, vasemmistonuoret

Hauska-ilta 21.1.

Hyvinkään seudun Vasemmistonuoret järjestivät “Hauska-illan” 21.1., joka alkoi Hyvinkään Biljardisalilta. Olimme varanneet kahdeksi tunniksi käyttöön kolme biljardipöytää, joissa pelattiin aktiivisesti koko ajan. Osallistujia biljardisalilla oli yli kymmenen, myös uusia aktiiveja saapui paikalle!

Siirryimme Järjestötalolle viettämään saunailtaa, jonne saapui 15 henkilöä syömään ja nauttimaan virvokkeita.

 

Paavo Arhinmäen vaalibileet 11.1.2012

Hyvinkän seudun Vasemmistonuoret osallistuivat monipäisenä presidenttiehdokas Paavo Arhinmäen vaalibileisiin keskiviikkona 11.1.2012 LeBonk-ravintolassa, Helsingissä.

Illan aikana esiintymässä olivat Kuningasidea feat. Asa & Aulikki Oksanen, Vuokko Hovatta, Paleface, Marjo Leinonen ja Left Hooks dj-kollektiivi.

Hyvinkään seudun Vasemmistonuorten aktiiveja haastateltiin myös Kansan Uutisiin.

Täällä kuvia tapahtumasta ja alhaalla vielä video Palefacen “Saapuu Elokuun Yö”-kappaleen livetaltiointi.

Ilta oli onnistunut ja paikalle saapui _keskiviikkona_ yli 600 Paavon tukijaa!

 

Avainsanat: arhinmäki, asa, helsinki, musiikki, paavo arhinmäki, paleface, politiikka, presidentinvaalit, vasemmisto, vasemmistoliitto, vasemmistonuoret

Muilutuksista miehisyyden myytteihin – Henri Turkia

Kirjoitus on julkaistu 27.12.2011 Hyvanun aktiivin, Henri Turkian Uuden Suomen blogissa.
 

Sanotaan yleensä, että voittajat kirjoittavat historian. Sotahistoriassa ainakin näin on yleensä menetelty. En väitä etteikö sotahistoriassa olisi monia unohdettuja sankareita, mutta haluan itse kapinoida hänen puolestaan, kuka omiin valintoihini on vaikuttanut paljon.

Arndt Pekurinen oli vauhdittamassa hyvin pitkälti sitä, että aikoinaan asetettiin laki siviilipalveluksesta. Tunnetaan myös nimellä Lex Pekurinen. Olkootkin niin, että tämä nykyisen lain edeltäjä oli voimassa vain rauhan aikana ja sitä oltiin masinoitu aikaisemminkin useista eri lähteistä eteenpäin.

Pekurisen taistelu oli kuitenkin se, joka laittoi lopulta niin paljoa öljyä koneiston rattaisiin, että asiat alkoivat rullata. Vaikka Pekurinen menehtyikin sodassa omien laukauksiin, on häntä silti hyvä syy pitää voittajana oman henkilökohtaisen taistelunsa ansioista. Taistelun, joka siirsi aikoinaan Suomen siviilipalvelusasioissa sivistyneen maailman kanssa lähes samoihin mittareihin.

Ruotsissa ja Tanskassa oli tätä aikaisemmin ollut jo mahdollisuus valita siviilipalvelus vaihtoehtona. Nykyjäänhän Ruotsissa mennään täysin vapaaehtoisella linjalla asepalveluksen suhteen, ja Tanskassa voi valita neljän asepalvelus tai kuuden kuukauden siviilipalveluksen väliltä. Tanskassa jommankumman palveluksista suorittaa noin 30% ikäluokista.

Koulussa jaksamme historiantunneilla muistella marsalkka Mannerheimin urotekoja, nerokkaita taktiikoita ja häikäilemättömiä otteita. Miksipä emme niitä muistelisi, muistelemme myös Simo Häyhän uskomatonta tarkkuutta. Arvioista riippuen Häyhä teloitti kolmen kuukauden aikana noin 200-500 puna-armeijan sotilasta.

Yleisessä opetuksessa harvemmin puhutaan siitä, mitä Pekurisen taistelu toi, ja kuinka se käytännössä vaikuttaa jokaisen suomalaisen asevelvollisen mahdollisuuksiin. Nykyjään se 10% ikäluokasta valitsee Pekurisen tien ja siviilipalveluksen. Pekurisen tie viittaa tässä enemmän nimenomaan siviilipalvelukseen, olihan Arndt itse aikoinaan vaatinut nimenomaan sitä, että saisi suorittaa velvollisuutensa täysin irti aselaitoksesta olevassa paikassa. Käytännössä kun tämä ei käynyt niin Pekurisen palvelus alkoikin muistuttaa enemmän jatkettua totaalipalvelusta. Pekurinen nimittäin istui kuitenkin aikuisikänään useita vuosia vankilassa näitä rangaistuksia.

Ilahduttavaa on kuitenkin se, että on ilmeisesti ainakin muutamia historianopettajia sekä -laitoksia, joissa aseistakieltäytyjien sotahistoria kuulunee opetukseen ainakin sen maininnan verran. Siinä missä mainitaan tärkeitä ihmisiä sodan ympärillä, mainitaan myös Pekurisen nimi.

Pelottaisiko asiassa se, että jos Pekuriselle rakennetaan edes pientä sankaritarinaa julkisessa opetuksessa, niin ajaisiko se enemmän ihmisiä siviilipalveluksen pariin? Ehkä. Onhan siviilipalvelus osassa kutsunnoissakin yhdellä Powerpoint-esityksen kalvolla, jonka jotkut esittelijät skippaavat sanomatta asiasta sanaakaan sen enempää.

Mutta miksi juuri Pekurinen? Vertailuna käytän vuodelta 2004 Yleisradiolla järjestettyä Suuret suomalaiset äänestystä. Äänestyksessä kärkisijan sai marsalkka Mannerheim ja jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth sijoittui sijalle neljä. Arndt Pekurinen sijoittui sijalle 54, mutta kaksikymmentä sijaa alempana löytyy vasta suuri sotasankari Simo Häyhä. Olkootkin niin, että Aseistakieltäytäliitto hieman kannusti jäseniään äänestämään Pekurista tässä kilpailussa. On silti hieno saavutus yltää sijalle 54.

Tämän äänestyksen jälkeen Pekurisesta alkoi tulla hieman enemmän tunnetumpi henkilö. Populaarikulttuurissa rap-artisti Asa on tehnyt kappaleen Ruokaa, ei aseita, jossa lauletaan Arndt Pekurisesta. Kappaleessa lauletaan mm.

A Pekurinen elät ikuisesti, aatteen puolest tapettiin kylmäverisesti

me tarvitaan ruokaa, ei aseita, tarvitaan ruokaa, ei aseita

Pekurinen teloitettiin Vienan korvessa noin 70 vuotta sitten. Pekurisen teloitti korpraali Asikainen, joka oli kolmas mies, jota tehtävään pyydettiin. Hän suostui tehtävään empien, mutta teki sen kuitenkin. Sotilaat, jotka Pekurista tällöin vartioivat olivat nimittäin ystävystyneet tässä ajassa hänen kanssaan. Hekin epätoivoisesti halusivat saada Pekurisen rintamalle, ettei tätä tarvitsisi teloittaa.

Pekurinen elää onneksi kuitenkin nykyjään populaari-, sekä alakulttuureissa. Tulevaisuudessa toivottavasti myös meidän historiankirjoilla ja yleisessä käsityksessä siitä, millaista sotasankaruuskin saattoi olla kolikon kääntöpuolella.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Arndt_Pekurinen Wikipedian lisäksi Erno Paasilinna on myösk kirjoittanut kirjan nimeltä rohkeus joka kertoo Arndt Pekurisen elämästä sekä rauhanliiton synnystä Suomessa.

 

Asan kappale ruokaa, ei aseita. Asa käytti vielä tuolloin taitelijanimenään Avainta.

Avainsanat: akl, arndt pekurinen, asa, aseistakieltäytyminen, avain, laki, sivari, siviilipalvelus, totaali